Kiitos Saara Aalto ja Voice of Finland....puit sanoiksi tämän hetkiset tunteeni;))
Todellakin ihminen voi tulla sairaaksi siitä, että rakastaa niin paljon.
Ja varsinkin kun tajuaa, että se kaikki yhteinen elämä on takana päin....eikä mitään enää ole tehtävissä.
En ole koskaan ollut päiväkirjatyyppiä....mutta nyt ahdistus on purettava johonkin.
Kuinka avioerosta siis selviää?Ja siitä tuskasta, kun joudut vastaamaan pienen lapsen kysymykseen: "Suruttaako sinua sitten kun minä olen isin luona ja sinä olet yksin?"
Ei voi kun ihmetellä tätä elämän kulkua...onneksi kukaan ei tiedä huomisesta!